Omenankehrääjäkoin torjunnasta

21.10.2014

Siirtolapuutarhojen omenapuita vaivasi omenankehrääjäkoi viime kesänä. Useassa puutarhassa käytettiin feromoniansoja ja suihkutettiin seittien peitossa olleita puita kasteluvedellä. Forestum Oy seurasi kolmen siirtolapuutarhan tilauksesta omenankehrääjäkoiden määrää kesällä feromoniin perustuvien liima-ansojen avulla. Niiden käytöstä saaduista tuloksista Forestum laati raportin, jonka tuloksia on tiivistetty tähän.

Tali, Pakila ja Ruskeasuo tilasivat Forestum Oy:ltä feromonipyydykset alueilleen.  Forestum vaihtoi ja tarkkaili pyydyksiä sovituilla jaksolla viikoittain. Liima-ansoista laskettiin saadut valkoiset koiperhoset. Lajinmääritystä ei tehty, joten laji saattoi olla joko tuomen-, omenan- tai pihlajankehrääjäkoi.

Talin pyydykset asennettiin 23.6. ja ne ripustettiin pääosin puutarhan laitamille ja muutama alueen keskusaukiolle. Sillä pyrittiin estämään se, että perhoset olisivat päässeet omenille parittelemaan ja munimaan. Taliin asennettiin 20 ns. omenankehrääjäkoin feromoniansaa ja 22.7. 2 pihlajankehrääjäkoin feromoniansaa.

Pakilaan asennettiin 11.7. omenankehrääjäkoin feromoniansoja 20 kpl ja 21.7. kaksi pihlajankehrääjäkoin feromoniansaa.  Ruskeasuolle asennettiin 15 feromoniansaa 19.6.

Tulokset

Kesä-heinäkuun vaihde oli raportin mukaan melko rauhallinen. Pyydyksistä löytyi satunnaisesti valkoisia koiperhosia, mutta ne saattoivat olla myös tuomenkehrääjäkoita. Molempien pyydystyyppien koiperhosmäärät nousivat merkittävästi heinä-elokuussa ollen elokuussa korkeimmillaan.

Hämmennystä aiheutui siitä, että pihlajankehrääjäkoin feromoni oli erittäin tehokas keräämään valkoisia koiperhosia ja omenankehrääjäkoin feromonin teho oli varsin alhainen. Muutamista liima-ansoista feromonikapseli oli pudonnut pois ja se olivat pyytäneet saman verran kuin omenankehrääjäkoin feromoniin perustuva pyydyskin.

Seurannan tulokset Forestum on välittänyt MTT:lle, jolta on pyydetty apua lajintunnistukseen. Vielä ei siis ole selvää, kumpaa lajia ansoissa oli enemmän pihlajan- vai omenankehrääjäkoita.

Jatkotoimista

Forestum  pyytää lisätiedoiksi Ilmatieteen laitokselta kesän päiväkohtaisen sademäärän ja lämpösummakertymän tulevien vuosien tarkkailua varten. Kehrääjäkoiongelma on tuttu jo joiltakin viime vuosilta Helsingin seudulla ja tänä vuonna myös Tampereen seudulta. On ilmeistä, että ensi vuonna kehrääjäkoit aiheuttavat edelleen ongelmia omenatarhoissa.

Forestum toteaa raportissaan, että Talin kokemusten perusteella kevätruiskutus on osoittautunut tehottomaksi menetelmäksi kehrääjäkoita vastaan. Forestumista kerrotaan, että omenankehrääjäkoin feromoni ei ole tehokas väline keräämään koiperhosia omenatarhoista. Massapyyntiin tulisi saada sopiva pyydys ja houkuttimena käyttää pihlajankehrääjäkoin feromonia. Erilaiset täydentävät torjuntamenetelmät tulee myös määritellä, jotta torjuntaan saadaan lisää tehoa.

Forestumin mukaan ongelma on Suomessa uusi ja se on myös tieteellisesti kiinnostava. Omenankehrääjäkoista on vähän tietoa saatavilla ja se on uusi tuholainen meillä.

Hoida omenapuita

Loka – marraskuussa kannattaa harjata omenapuiden runko ja alaoksat. Jos ei syksyllä ehdi tähän työhön, voi siihen ryhtyä myös keväällä toukokuun alkuun mennessä. Toukkakotelot ovat odottamassa kevättä puun rungolla ja oksilla.  
Runkoa harjataan kevyesti juuriharjan tapaisella harjalla (harjakset eivät saa naarmuttaa runkoa liikaa). Rungon harjaus poistaa muitakin tuholaisia. 

Jos toukkia kuitenkin kesällä tulee, niin ne voi ”ampua alas” vesisuihkulla.

Keväällä on odotettavissa lisäohjeita omenankehrääjäkoin torjuntaan.