Tutkimuksia

Meri-Maija Laaksonen:

Ruokaturvasta ekologiseen elämäntapaan - Helsingin siirtolapuutarhojen sosiaalisen rakenteen ja merkityksen muutos ajan saatossa (2013)

Siirtolapuutarhat ovat olleet tärkeä osa kaupunkirakennetta jo vuosikymmenien ajan. Ne tuovat vaihtelevuutta kaupunkikuvaan ja ovat osa puutarha- ja kaupunkikulttuuria sekä urbaania viljelyä. Ne ovat myös kaupungin viheralueiden erityismuoto. Alueilla on tehokkaasti yhdistetty loma-asutus, vapaa-ajanvietto sekä maan intensiivinen hyötykäyttö. Ne tuovat oman lisänsä jatkuvasti tiivistyvään kaupunkirakenteeseen ja antavat asukkailleen mahdollisuuden mökkeilyyn, viljelyyn ja sosiaaliseen toimintaan. Lisäksi ne tuovat pienen palan maaseutua lähelle kaupunkilaisten koteja.

Yksilölle siirtolapuutarhoilla on monia tärkeitä vaikutuksia, jotka ovat painottuneet eri aikakausina eri tavoin. Ennen sotia ja aivan sotien jälkeen alueilla oli suuri ravintotaloudellinen merkitys. Nykyään alueiden merkitys on enemmäkseen virkistyksellinen.

Tutkielma valottaa siirtolapuutarhojen sosiaalisen rakenteen, merkityksen ja arvostuksen muutosta ajan saatossa. Maailmasotien välinen aika, toisen maailmansodan jälkeinen kaupungistumisen aika ja nykyaika ovat muuttaneet siirtolapuutarhojen sosiaalista rakennetta, merkitystä sekä arvostusta. Tutkimuksessani käsitellään tätä muutosta ensisijaisesti Helsingin siirtolapuutarhoissa niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Tutkimushypoteesi on, että siirtolapuutarhojen sosiaalinen rakenne on muuttunut ja monipuolistunut viime vuosikymmenien aikana. Sosiaalisen rakenteen muutoksen näkökulmaksi nousee oletus siirtolapuutarhatoiminnan muuttumisesta alemman työväenluokan virkistys-toiminnasta kaikkien sosiaaliluokkien harrastukseksi.

Sosiaalisen rakenteen muutosta on selvitetty siirtolapuutarha-asukkaille tekemäni kyselyn sekä muutamien avainhenkilöhaastattelujen kautta. Tutkimustulokset tukevat tutkimushypoteesia. Kyselyn ja haastattelujen lisäksi tutkimuksessa on käytetty kirjallisuutta tausta-aineistona.

Tutkimuksessa perehdytään Helsingin siirtolapuutarha-alueisiin ja niiden merkitykseen osana kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Työssä tarkastellaan siirtolapuutarhojen merkitystä niin yksilölle kuin kunnallekin eri aikakausina.